keskiviikko 17. lokakuuta 2018

Vuoden 2018 uutisia


17.10 Kylläpä taas edellisestä päivityksestä on vierähtänyt aikaa. Tässä lyhyesti kesän ja syksyn kuulumisia.

Piitu, Elsa ja Malla

Piitun ja Mallan kanssa olen harrastanut jäljestystä. Kokeissakin on käyty, mutta ne ei ole mennyt kovin hyvin. Malla on ollut kesällä mukana yhden koiran etsinnässä, joka päättyi onnellisesti. Vain kerran käytiin paimentamassa, mutta sitäkin mielenkiitoisempi reissu, kun paimentamassa oli myös Mallan Ropi pentu.

Ropi (K.Korvenkiertäjä)


Mallan pentu Kuura (K.Kuuransukka) on käytetty terveystarkastuksissa. Kattavassa tutkimuksessa ei löytynyt koirasta mitään vikaa. Silmät, sydän, kyynärät priimaa. Lonkat B/C. Tuo tulos kertoo että toinen lonkka (B) on normaali ja toisen (C) lonkkamalja hieman matala tai lonkkamalja hieman väljä. Kuuralle on suunnitelmissa pentuja ensi vuodelle (kesälle?)

N-pentue on kasvanut ja kehittynyt. Pikkuhiljaa alkavat muistuttaa aikuisia lapinkoiria.

Lola (K.Nietos on vesipeto, kuten kaikki kasvattini)

Lolasta on kehkeytynyt hyväluontoinen kaunotar

Nekku (K.Nekku) on sosiaalinen nuori uros


Elsan (sijoituskoirani K.Neilikka) kehittymistä seuraan tarkasti. Olen suunnitellut sille pentuja, kun se on yli 2v. Sulhoehdokkaitakin olen jo katsellut. Tämänhetkiset tiedot Elsan sukurasitteista ovat jalostustoimikunnan mielestä hyvät.


Elsa katsoo Lapinkoira-lehdestä Rexi-iskän kuvaa.

Elsa vietti nimipäivää metsässä retkeillen



23.-24.6. Koetoimitsijan lajikurssi (MEJÄ) Raahessa. Juhannusta voi viettää monella tapaa....
Vaikka olen käytännössä pitkälti itse kaksi koetta jo järjestänyt, virallinen pätevyys on puuttunut. Aikaisempien kokeiden vastaava koetoimitsija,Minna, on opastanut niin hyvin, että vain virallisissa lomakkeissa oli enemmän uutta opittavaa. Ensi viikonloppuna onkin jo seuraava Lappalaiskoirien ja Lapin mäyräkoirankerhon yhteinen mejä-koe Torniossa.


16.-17.6 Susirajan etsiväkoirien mukana Kilpisjärven leirillä.
Olen jo jonkin aikaa kiinnostuneena seurannut SuET-porukan tekemisiä ja kirjoituksia facebookissa. Kunnioitusta herättävää pyyteetöntä auttamista ja päteviä koiria ohjaajineen.

Kun SuET-aktiivi Piia toivotti  tervetulleeksi heidän leirille Kilpisjärvelle, en voinut vastustaa mahdollisuutta lähteä katsomaan miten etsivä-porukka treenaa. Raija oli heti valmis mulle kaveriksi leirille. Niinpä auton nokka kohti Kilpparia ja 3 koiraa (Piitu, Malla ja Raijan Pörri) mukaan. Ajattelimme, että vaeltelemme koirien kanssa, sillä eihän niistä muuhun tuolla leirillä varmaan olisi, kun mitään hajuerottelua tai noseworkia ei olla koskaan kokeiltukaan. Toivoimme, ettemme kuluttaisi etsijä-porukan aikaa liikaa/turhaa meihin ja koiriimme.

Heti ensimmäisen päivän aamuna yhtä koiraa talutettiin leiripaikkamme lähimaastossa. Pikaisen teorian jälkeen Piitu ohjattiin tuon koiran kävelemän jäljen alkuun ja Piitulle annettiin nuuhkuteltavaksi pieni muovipussi, jossa toisen koiran hajua sisältävä vanulappu. Jännitti, mitä Piitu tekisi... Se lähti kuono maassa kulkemaan eteenpäin, pieniä kaarroksia tehden. En ollut nähnyt millaisen reitin etsittävä koira oli tehnyt, mutta kun kuulin Piitun olevan just oikealla reitillä, olin yllättynyt. Samanlaisia harjoituksia tehtiin Mallalle ja Pörrille lauantain aikana. Jäljet eivät olleet pitkiä, ihan vain n 100m ja niille mentiin melko tuoreeltaan. Mutta samalla alueella kulki paljon muita koiria (Norjaan koiranäyttelyyn menijät pissattivat koiriaan just samalla alueella)  ja jäljet olivat ristiin rastiin, joten kyllä siinä joutui etsijät olemaan tarkkana. Koiramme toimivat paremmin kuin hyvin. Mejä-taustasta oli varmaan hyötyä, kun koiramme tiesivät mitä ETSI-sana tarkoittaa. SuETin kokeneempi väki teki pitempiä jälkiä ja osalle jäljistä aikoivat viedä koiransa vasta seuraavana päivänä.

Intoa puhkuen olimme seuraavana päivänä ensimmäisinä leiripaikalla. Kouluttajamme Petri oli tuonut maastoon vanhoja teuraseläimen sisälmyksiä ja tehnyt pulloon "raadonhaju-coctailia", joiden avulla päästiin seuraamaan miten koirat reagoivat kuolleen eläimen hajuun. Piitu, Malla ja Pörri ovat nähneet ennenkin raatoja eikä nuo lihat pelottaneet. Etenkin Pörri bongasi hajut jo kaukaa ja oli tosi kiinnistunut niistä. Reaktioita oli mielenkiintoista seurata.

Harjoitukset monipuolistuivat. Teimme etsintöjä ilman ihmisen hajua, siten että etsittävät koirat juoksivat pitkän luoksetulon omistajansa luokse. Ne olivat haastavampia, sillä koirat olivat juosseet loikkien varvikoiden ylitse. Etsittävät koirat myös "löytyivät" jälkien päistä ja se innosti etenkin supersosiaalista Mallaa. Saimme hyvän vinkin testata, seuraako etsijäkoira ihmisen vai koiran jälkeä: toinen/toiset ihminen kulkee muutaman metrin etäisyydellä koirakon sivulla ja koiraa taluttava ihminen vaihdetaan aina välillä kesken matkaa.Kun etsijä-koira viedään jäljelle, nähdään miten se reagoi taluttajan vaihtumiskohdissa.

 Kiitokset Susirajan etsiväkoira-väelle kun hyväksyitte meidät aloittelijat ihan täysin mukaanne. Kokemuksianne etsintätehtävistä oli ilo kuunnella. Saimme monia hyviä treenivinkkejä. Suljettavia pakastepusseja ja vanulappuja on jo ostettu. :)  Kunhan mejä-kiireet heinäkuussa hellittää, alamme testaamaan koiran etsintää.

PS. Koskaan ei tiedä, jos oma koira katoaa. Kannattaa ottaa oman koiran karvoja ja koiraan hierottuja vanulappuja talteen suljettuun pakastepussiin. Ne auttavat etsivä-koiria.


Alkuhaju voi olla vanulappu, jolla koiraa on hierottu tai vaikka koiran viltti tai mantteli.

Piitun ensimmäinen "koira-jälki". Kuvassa myös kouluttajamme Petri ja leirivastaava Piia.

Piitu odottaa jäljen päässä löytymistään. Mie en ollut tuossa vaiheessa tajunnut että myös koiran oli tarkoitus olla piilossa eikä vain ohjaajan....



 14.6 N-pentue puolivuotta
Elsa

Lola



21.4 Joiku  (K. Taajokas) oli meillä viikon ajan hoidossa ja häiriötreeneissä. Täällä on paljon enemmän koira-actionia kuin Joikun kotipuolessa. Hyvin viikko sujui ja kävimme jopa koirahallilla vähän tokoilemassa. Joiku on niin komea koira. Niin ahne, että herkut voittaa kaikki häiriöt :D


Joiku 4v2kk

Joiku on iso upea uros. Vieressä emänsä Piitu ja siskonsa Malla.


Pitkän lenkin jälkeen pitää levähtää
Joiku ottaa hienosti kontaktia



Elsasta otettiin reilu viikko sitten verinäyte 4kk rokotusten yhteydessä. Tutkitutin Elsan geeneistä 3 lapinkoirilla ilmenevää tautigeeniä. Tiesin jo etukäteen, että Elsa on niiden suhteen joko kantaja ( on vain 1 tautigeeni eikä voi sairastua) tai täysin terve (ei yhtään tautigeeniä).
Tulokset ovat tulleet. Elsa on:
DM kantaja
prcd-Pra kantaja
Pompen terve



 28.3 Uusia kuvia Elsasta ja Nekusta. N-pentue on lähes sisäsiisti. Joskus harvemmin enää sattuu vahinko.
Elsa. Sijoitusnarttu. Asuu ihanan perheen luona Torniossa.

Nekku. Isänsä Rexin näköinen, todellinen hurmuri.



17.3 N-pentue on käynyt ensimmäisissä rokotuksissa. Pennuilla on kaikki ollut kunnossa ja Nekun kiveksetkin ovat laskeutuneet. Seuraavan rokotuksen yhteydessä otetaan Elsalta verinäyte geenitestejä varten. Lola on pätevä pentukoululainen.

Lola (K. Nietos)

Lola (K. Nietos)

Elsa (K.Neilikka)

Elsa (K.Neilikka)

K-pentue on täyttänyt 1 vuoden. Tässä kuvia niistä.
Telle (K. Kalliokielo)

Telle (K. Kalliokielo)

Ropi (K. Korvenkiertäjä)

Kuura (K. Kuuransukka)


Erä-Peetu DM-status on selvitetty ja se on kantaja. Ei siis tule sairastumaan selkäydinrappeumaan, mutta kantajuus tulee huomioida mahdollisia pentuja ajatellen. Nartun tulee olla DM-vapaa.


Erä-Peetu

23.2 Arki palannut taloon. Pennut ovat uusissa kodeissaan ja Tildakin lähti eilen Pelloon. Tildaa jäi melkoinen ikävä, onhan se kuluneen vuoden aikana ollut meillä tosi paljon.
Tilda

Pennuilla on sujunut hyvin uusissa kodeissaan. Hihnalenkkeilyä ja sisäsiisteyttä opetellaan. Uusiin kavereihin ovat tutustuneet. Tässä kuvia Lolasta, joka muutti Poriin ja Nekusta, joka asustaa nykyään Oulussa. Elsa on ensimmäinen ihan pentuna sijoittamani koira ja se asustelee myös Torniossa.


Lola 9 vk

Lola 8 vk (c) Taija Tarkia Photography
Lola 8 vk (c) Taija Tarkia Photography

Nekku 9 vk
Elsa 9 vk tuli lumileikeistä juuri sisälle



 21.1  Pennut kasvaa ja kehittyy hurjaa vauhtia. Ei uskoisi, että siitä on vain 2 viikkoa kun viimeksi laitoin niistä kuvia ja mikä muutos on tapahtunut!

Pentuloova on laitettu pois jo aikoja sitten. Pentujen oleskelutilaksi rajattiin aluksi keittiö ja kodinhoitohuone. Nyt ne saavat olla myös eteisessä. Siitä ne on helppo laittaa pihalle herätessään ja syönnin jälkeen. Sisäsiisteyden opettamista yritän aloittaa. Meillä ei ole sanomalehtiä lattioilla, vaan tavoitteenani on hypätä se vaihe yli ja opettaa pentuja suoraan tekemään tarpeensa ulos. Pennut madotettiin tänään kolmannen kerran Canex-tahnalla. Viimeisin madotus alkaa kahden viikon kuluttua ja se on kolmen päivän Axilur-kuuri.

Perjantaina (19.1) kävin pentujen kanssa Kemissä tapaamassa iskä-koira Rexiä, ja sen ihmisperhettä. Samalla pennut aloittivat totuttelun autoiluun. Nukkuivat matkat mennen tullen.
Rexi käyttäytyi niin ihanasti. Malttoi hillitä innostustaan. Pennut yrittivät haastaa Rexiä leikkimäänkin.




Elsa 5 vk

Nekku on pienin (2,7 kg) ja Lola suurin (3,3 kg). 5-viikkoa ikää.
Lola (5 vk) on taas käynyt kahlomassa lumihangessa.

Rexi eli Nikinsaaren Ahkejuoksa
Lola ja Rexi-iskä

Nekku 5 vk. Toinen korva oli jo välillä pystyssä.
Elsa 4 vk

Lola 4 vk
Nekku ja Elsa 4 vk
Ulkoilut aloitettiin pentujen ollessa vajaa 4 vk.





 
4.1.2018 N-pentue täyttää tänään 3 viikkoa. Pennuilla on jo kennelnimet, kutsumanimet ja hyvät kodit odottamassa. Pennut on madotettu ensimmäisen kerran 1,5 viikkoisina ja ensi sunnuntaina madotan ne toisen kerran. Ehdin madottaa 4 kertaa ennen luovutuksia.
"Tahtoo pooois!!!"

K.Neilikka eli Elsa jää tänne Tornioon. Sijoitusnarttu.

K.Nietos eli Lola muuttaa Poriin.


K. Nekku eli Nekku muuttaa Ouluun.


1.1.2018 Vuodenvaihde sujui rattoisasti niin koirilla kuin meillä muillakin. Piitu ja Malla eivät perustaneet raketeista mitään. Puolen yön aikaan makoilivat ja leikkivät pihalla, ihan kuin olisivat olleet kuuroja ja sokeita, vaikka meidän taajamassa raketteja ammuttiin aikalailla. Itse ammuimme muutaman padan. Malla ei olisi millään halunut olla silloin sisällä. Se jouduttiin kantamaan sisälle, sillä emme ottaneet riskiä, että se menisi liian lähelle raketteja tms.
Tilda kävi myös ulkona pissalla ja juoksentelemassa rakettien paukkuessa, mutta aina isomman paukun jälkeen se halusi sisälle ja kävi heti tarkistamassa pennut. Huolehtivainen emo se kyllä on.

Kasvateista kukaan ei pelännyt tai mennyt paniikkiin raketeista. Pari koiraa haukkui raketeille, muut suhtautivat EVVK-tyyliin. Hieno homma. Toivotaan, että pysyisi jatkossakin tällaisena.

keskiviikko 20. joulukuuta 2017

Vuoden 2017 uutisia


 20.12 Pennut kasvaa ja pyöristyy. Vielä on pentuloovassa hiljaista ja rauhallista.
uros

tummatassuinen narttu

valkotassuinen narttu


15.12 Rexi (Nikinsaaren Ahkejuoksa) ja Tilda (Karvakatraan Tämjatirrukka) saivat ensimmäiset jälkikasvunsa eilen!! Työpäivän aikana Tildan synnytys oli alkanut. Kotiin tullessani 2 pentua oli jo syntynyt sänkyyn. Kolmas syntyi pentuloovaan. Enempää pentuja ei tullutkaan. Olisin odottanut vielä ainakin yhtä, mutta pääasia että synnytys meni hyvin, pennut ja emo voivat mainiosti, maitoa tulee ja pentuloovassa on kiva tuhina.
Pennuista 2 on narttua ja 1 uros. Yhdelle nartulle yritän löytää sijoituskodin Torniosta tai lähialueelta. Kahdelle muulle on jo kodit tiedossa Porissa ja Oulussa.
Tilda ja 3 pentua

Kaikki pennut ovat väriltään mustia vaalein merkein




8.12 N-pentueen syntymäaika lähestyy. Tildan tiineys on sujunut hyvin. Pentujen liikkeet tuntee vatsanpeitteiden läpi. Aamulla taas tunnustelin vatsaa kun yhtäkkiä pentu potkaisi masussa aika lujaa, aivan säikähdin. Viikonloppuna laitamme pentuloovan valmiiksi, niin saa Tilda tutustua siihen etukäteen.
masu kasvaa hyvin


Tilda viihtyy keittiössä :D


 26.11 Piitun ja Mallan kanssa ollaan aloitettu hallikausi. Agia, tokoa ja kaikkea kivaa vapaamuotoisesti. Tilda keskittyy lenkkeilyyn, syöntiin ja masun kasvatteluun. Ja kyllä se syöki! Aivan mahoton ruokahalu.
Nyt on Axilur-madotukset meneillään. Koko lauma kerralla tottakai.
Tilda

Piitu ja Malla kisuavat.

Tilda kaluaa hirven koipea

Malla ja Piitu hallilla (c) Arja Parind


22.11 Tänään oli uusintaultra. Se sisältyy EuroMediVetillä ekan ultran hintaan. Ultralla ei saa niin tarkkaa arviota pentujen määrästä. Nytkin jätettiin karvoja leikkaamatta kovin isolta alalta, joten pentujen määrän arvio on 4+. Eli nähtiin 4, mutta voi olla enemmänkin. Tildalle on tullut parissa viikossa painoa 1,1 kg. Painaa nyt 17,7 kg.
Pennun pää oikealla. selkäranka luutumassa ja näkyy valkoisena. Pennun ympärillä näkyy sikiövesi mustana.

pennun pää vasemmalla. Ja on se kiinni vartalossa vaikka ultrakuvassa näyttää huolestuttavalta :D


8.11 Hyvin on "pullat uunissa". Ultrassa näkyi pikkuriikkisiä pentuja. Olin näkevinäni 4 pentua, mutta voi olla että katsoin saman pennun kahteen kertaan ja voi olla ettei kaikkia nyt edes näkynyt. Enemmän ne muistutti möykkyä kuin pentua. Parin viikon kuluttua uusi ultra. Katsotaan sitten tarkemmin määrää. Tänään saatiin varmistus astutuksen onnistumisesta. Tiineyttä on vielä monta viikkoa jäljellä. Toivottavasti sujuu loppuun saakka hienosti.


EuroMediVetillä on uusi laadukas ultra


5.11 Vielä muutama päivä ultraan, mutta minusta Tilda vaikuttaisi olevan tiineenä.
Tilda. Niin kaunis.

Piitulta poistettiin patti syksyllä. Tulos on tullut.
"Näytteessä todettiin tarkkarajaisella alueella sijainnut, solukuvaltaan hyvänlaatuinen kasvainmuutos, jossa solukko muodostaa ontelorakenteita ja koostuu pienistä basaloideista epiteelisoluista. Epiteeli on paikoin voimakkaasti pigmentoitunutta. Epiteelisoluketjujen välissä on kypsää sidekudoksista stroomaa. Kyseessä on karvanjuurifollikkelin tyvi- eli basaalisolukosta alkunsa saanut kasvain, trikoblastooma, joka vaikuttaa kokonaan poistetulta. Tämän tyyppiset kasvaimet uusiutuvat harvoin paikallisesti täydellisen kirurgisen poiston jälkeen."
Ei siis mitään vakavaa.


20.10 Uusia kuvia kasvateista, Joikusta, Kuurasta, Tellestä ja Ropista lisätty heidän sivuilleen.
Ropi (K. Korvenkiertäjä) 6,5kk

Joiku (K. Taajokas) 3,5v

Telle (K. Kalliokielo) 7kk
Kuura (K.Kuuransukka) 6kk


15.10 Tilda ja Rexi menivät naimisiin, kuten eräs ihana pikkutyttö sanoi. Rexi on onnistuneesti astunut Tildan lauantaina ja sunnuntaina. Nyt vain odotellaan, mitä tuosta romanssista seuraa. Molemmat vanhemmat niin upeita ja hyväluontoisia. Tahdon ehdottomasti tästä yhdistelmästä itselleni pennun. Viikolla 45 käytän Tildan ultrassa.


Nikinsaaren Ahkejuoksa ja Karvakatraan Tämjatirrukka eli tuttavallisemmin Rexi ja Tilda



 8.10 Tildalla alkoi juoksut!
Mikäli suunnitelmat toteutuvat, Tildalle ja Rexille syntyisi joulupennut!
Tämä suunnittelilla oleva pentue olisi neljäs Karvakatraan pentue eli N-pentue.
Klikkaa tästä nähdäksesi yhdistelmä koiranetissä.

Jekkula-blogin ylläpitäjä Päivi teki Karvakatraalle uuden bannerin. Kiitos Päivi.

 4.10 Tapahtumarikas syyskuu takana.

Syyskuun alussa olin mieheni sekä Piitun ja Mallan kanssa Muoniossa ruskaretkellä. Pallaksen maisemat olivat karut ja jyrkät alamäet alkoivat tuntumaan jaloissa. Särkitunturilla oli helppo reitti ja hienoa ruskaa. Se oli just sopiva patikointipaikka kotimatkan varrella.

Piitu ja Malla Särkitunturilla

Syyskuun puolivälissä meillä kävi hyvä ystäväni Päivi miehensä ja koiriensa kanssa. Päivi ja hänen koiransa ovat vanhoja tuttuja vuosien takaa. Päivi minut aikoinaan sai innostumaan kaikista koiratouhuista ja terveystarkastuksista.  Näytin Päiville Piitun selässä jo pitemmän aikaa ollutta pientä "rasvapattia". Seuraavana päivänä Päivi kertoi Jekku-koirastaan myös löytyneen pieni patti mahasta. Mikä sattuma! Onneksi patti löytyi ajoissa, sen ollessa vielä pieni.

 Päivi tutkitutti pikaisesti Jekun patin, eikä se ollutkaan mikään vaaraton "rasvapatti" vaan mastsolukasvain astetta 1 eli pahalaatuisista kasvaimista kiltein versio. Jekun tuloksesta säikähtäneenä varasin Piitullekin eläinlääkäriajan. Lääkäri tuumas Piitun patista ettei kyseessä olisi rasvapatti ja suositteli poistamista, mutta muualla kuin Torniossa. Pellon varma ja vakuuttava eläinlääkäri Pekka Salminen poisti patin. Ensin oli epäilys siniluomesta, mutta saattoi se olla verisuonikasvainkin. Molemmat vaarattomia. Odotellaan vielä viikko patologin lausuntoa. Piitu ei ole ollut leikkauksesta moksiskaan. Vauhtia riittää.
Piitun pieni patti. Kiinteä ja iho siisti.

Paita suojaa selässä olevia tikkejä, jottei leikin tiimellyksessä tartu Tildan tai Mallan kynsiin.



Päivi otti koiristamme ihania kuvia.
Piitu ja Malla

Malla on niin symppis

Piitu ja omistuiset valkoiset karvat!?!

Piitu, Malla, Jekku ja Jippo

Malla

Syyskuun puolessa välissä syntyi Karvakatraan Ealaksen ja Huldahulettoman 5 pentua. 3 mustaa merkein ja 2 parkkia vaalein merkein. Kaikilla pennuilla on jo kodit tiedossa. Tästä aasinsiltana tuleviin pentuasioihin...

Syyskuun lopulla Tilda (sijoituskoirani) eli Karvakatraan Tämjatirrukka tuli meille pitemmälle visiitille. Tässä odotellaan juoksujen alkamista. Tildan haltija arvioi niiden alkavan lokakuun aikana, ehkä loppupuolella. Eipä tässä ole kiirettä, hätiä mitiä. Tildan sulhon, Rexin, kotiväen kanssa on pidetty yhteyttä ja sielläkin jännitetään tulevaa ja toivottua perhetapahtumaa.

Tilda on niin sopeutuvainen koira. Iloinen, ystävällinen, vilkas, ketterä ja nopea. Haastaa Piitua ja Mallaa leikkiin ja seurailee meitä ihmisiä. On erittäin perso herkuille ja helppo koulutettava. Piitusta ja Mallasta poiketen, Tilda ei hauku oravia.

29.8 Pentusuunnitelmia on tulossa loppuvuodelle. Kasvattini Karvakatraan Tämjatirrukka on siirtynyt minun omistukseen ja olen löytänyt sille upean uroksen, Nikinsaaren Ahkejuoksan eli Rexin. Eka kerran olen nähnyt Rexin 3-4 kuukauden ikäisenä ja myöhemmin useita kertoja vuosien aikana. Olen ihastellut tätä komeaa ja kivaluonteista koiraa pitkään. Viime kesänä kysyin luvan käyttää Rexi terveystarkastuksissa. Eilen varmistui loput tulokset. Kaikki mitä tutkittiin oli jopa parempaa kuin toivottiin. Tarkemmin yhdistelmästä pentuja-osiossa.

Nikinsaaren Ahkejuoksa eli Rexi


 K.Ealas on astunut onnistuneesti Huldahuolettoman ja pentuja on odotettavissa syyskuun lopulle.

Piitu nousi mejä:ssä VOI-luokkaan ja sai olosuhteisiin nähden erinomaisen tulokset Ylläksellä (VOI 2 ja 31 pistettä). Piitu on paimentanut poroja 5 vuoden ajan ja nyt koepaikka lähes kuhisi poroja. Niitä oli joka puolella ja Piitun keskittyminen ajoittain herpaantui.
Kaadolla. Sorkka löytyi.

Mallan eka mejä-koe Keminmaassa meni läpi. Hyväksytty tulos, AVO3. Tuomari antoi hyviä neuvoja jatkoa ajatellen ja neuvoista on otettu jo vaari.

Paimennukset ovat jääneet tänä kesänä tosi vähälle. Taitaa jäädä paimennuksen kokeet tekemättä.

26.7 Piitu suoriutui Hailuodossa olleesta mejä-kokeesta erinomaisesti. Lähes täysillä pisteillä (49/50) se nousi voittaja-luokkaan. Ensi viikonlopulle olin ilmoittanut Piitun Keminmaahan avo-luokkaan. Onneksi saan ottaa Mallan Piitun tilalle. Koe on niin lähellä, että viitsii lähteä tuota hupakkoa käyttämään melko varman 0-tuloksen hakemassa. Malla on niin innokas ja eloisa jäljestäjä, että saattaa unohtaa mitä pitikään tehdä.
Piitu Hailuodossa


Tellen (K. Kalliokielo) polvi on operoitu. Telauraa syvennettiin ja nivelpussia kiristettiin. Nivelsiteisiin ei tehty mitään ja toivotaan ettei tarvikaan. Toivotaan myös että tämä jäisi ainoaksi leikkaukseksi. Telle tekee nyt paljon henkistä puolta kasvattavaa treeniä, kun riekkumaan ei pääse. Toko, nosework, jäljestys ja älypelit ovat oivallisia aktiviteettejä.

Kuuran (K. Kuuransukka) olemuksessa on kissamaisuutta. Ihmekös tuo, kun sen paras kaveri on kissa ja viettävät paljon aikaa yhdessä. Kuuran loikat ja kirmailut ovat kissamaisen ketteriä ja vauhdikkaita.


Kuura. Napakka otsapenger.

Kuura, karvakorva.
17.7. Aktiivinen kuukausi takana. Kaikki ei ole mennyt kuin Strömsössä mutta on hyviäkin uutisia.

Piitu:
Heinäkuun alussa Piitun kanssa osallistuttiin mejä-kokeeseen. Ei mennyt ihan putkeen. Kaksi hukkaa tuli. Jäljen mennessä hirvien makuupaikan läpi, Piitu lähtikin seuraamaan aitoja hirven jälkiä. Toinen hukka tuli, kun se hakkuuaukean reunalla jotenkin kummasti bongasi etukäteen merkityn jäljen. Osa jäljistä oli kuukausi aikaisemmin avomerkattu nauhoilla aloitteilijoita varten, jottei tarvitsisi jännittää suunnistusta jäljen teossa. Tämän jäljen veretti kuitenkin karttoja hyvin osaavat henkilöt, eivätkä he noudattaneet etukäteismerkkejä ja nyt uusi jälki ja vanha merkattu jälki risteytyivät.  Pääosin Piitun jälkityöskentely oli tarkkaa ja hyvää. Ensi viikonloppuna uusi yritys Hailuodossa.
Piitun ja Mallan kanssa olen jälkihommien lisäksi käynyt paimentamassa Pellossa. Koirat osaa, mutta yritän itse opetella sijoittumistani ja ohjaamista Paim E-koetta ajatellen. Mikäli sinne uskallan, tai pääsen edes osallistumaan.
Kuljetusta (c) Niina Laamanen

Lampaat ränniin (c) Niina Laamanen

Liikettä!! (c) Niina Laamanen

K. Taajokas eli Joiku:
Joiku kävi myös Pellossa paimentamassa. On se kovapäinen koira. Hyvässä ja pahassa. Sitä ei vastoinkäymiset hetkauta, mutta vaatii omistajataan kärsivällisyyttä ja kovaa kuria.

Joiku (c) Niina Laamanen


K. Kalliokielo eli Telle:
Kesäkuun alussa Tellellä oli vauhdikas viikonloppu. Uintia, juoksua ja riehumista metsässä. Seuraavana aamuna  se ontui toista takajalkaa. Tämä vaiva näytti lähtevän levolla pois, mutta eipä sitten lähtenytkään kokonaan. Tellellä on todennäköisesti leikkaus edessä. Polvi niin kipeä, että haittaa selvästi liikkumista. En tiedä onko riehuessa nivelsiteisiin tullu repeämä tai jotain muuta vai voiko olla jotain synnynnäistä vikaa polvessa tai molempien yhteisvaikutus. Tellen suvussa ei tuommoista ole tiedossa mulla eikä Tellen mummon kasvattajallakaan.
Pakkolevon aikana Tellestä on paljastunut uusia kykyjä. Älykäs ja nopea oppimaan. Monenmoisia älypelejä on omistaja sille ostanut ja kehittänyt itse. Telle osaa ratkoa ne namin toivossa. Myös tokoilussa se on edistynyt hienosti.


Telle ja tokon perusasento (c) Maija Viinikainen

Tellen näyte seuraamisesta (c) Maija Viinikainen

Tellen passikuva (c) Maija Viinikainen



K. Tämjatirrukka eli Tilda:
Tilda kävi Rovaniemellä näyttelyissä. Tuomari antoi Tildalle H:n. Miinusta tuli vaaleista silmistä ja ahtaista takaliikkeistä. Mie en ole tuomarin kanssa samaa mieltä. Kaikille oma koira on se maailman kaunein. Ai niin, Tilda on nyt minun koira. Kauppasopimus tehtiin ihan vain pennutukseen liittyvien käytännön syiden takia. Tilda jatkaa elämäänsä ihanassa sijoitusperheessä kuten ennenkin.
Tildan DM-tulos varmistui: Kantaja. Nyt pitää toivoa, että sulhoehdokas olisi DM-terve / DM-vapaa. Sulhon sukulaisista löytyy useita DM-terveitä, että toivon todennäköisyyden olevan puolellani.

Tilda

Tilda

K. Erä-Peetu eli Peetu:
Peetu kävi Oulun kv-näyttelyissä. Sai hienon arvostelun ja EH:n. Arvostelussa kehuttiin päätä, selkää, lantiota, häntää, ilmettä, luustoa... syvän rintakehän sanottiin antavan raskaan vaikutelman. Liikkeisiin tuomari toivoi enemmän "potkua".
Erä-Peetu


Erä-Peetu

Erä-Peetu

Erä-Peetu

K. Korvenkiertäjä eli Ropi:
Ropilla on alkanut kunnon karvanlähtö jo nyt. Mutta tiedä vaikka koiran villasta kehittyisi Ropin omistajalle (ja muidenkin iloksi) kiva harrastus rukin ääressä :)

Ropi poseeraa

K. Taidokas Taikatuuli eli Halti:
Halti on menestynyt koiratanssikisoissa. Haltin omistaja on taitava opettaja ja Halti innokas oppilas. Tämä on sellainen laji, joka minulta ei sujuisi edes ilman koiraa. Hatun nosto Sarille.






K. Ealas eli Jeri:
Jerillä on ollut nätti narttu treffiseurana. Asiasta tarkemmin myöhemmin, mikäli treffailu tuottaa tulosta.


 16.6 Tilda on edelleen meillä. Tilda tulee mulle jalostuslainaan eli pennutan sen loppuvuodesta. Jotta sillä olisi hyvä ja rento olo olla meillä synnyttämässä ja hoitaa pentujaan, Tilda on hieman pitempään visiitillä. Laumautuu kunnolla Piitun ja Mallan kanssa. Erinomaisesti onkin mennyt. Tuntuu kuin Tilda olisi aina ollut meillä. Se on niin helppo ja sopeutuvainen koira. Huippu luonne ja niin mahtava rakenne. DM-testin teetätän lähiaikoina.
Käytän Tildan juhannuksena Rovaniemellä näyttelyissä.




Joikun (K. Taajokas) pahin nuoruuden into on laantunut ja se on äijiintynyt. Lapsirakas, vilkas ja musikaalinen Joiku on käytettävissä jalostukseen. Joikusta löytyy lisää kuvia esim Jalostukseen-osion kautta.

Joiku



20.5 Tilda (Piitun ja Jojon pentu, Mallan sisko) on meillä hoidossa jonkin aikaa. On se niin miellyttävä koira. On kuin kotonaan paikassa kuin paikassa.
Tilda

Tilda


10.5 Yhteislenkillä (iso lauma koiria omistajineen kokoontuu samaan lähtöpaikkaan tiettyyn aikaan ja lähtee yhdessä lenkille) tutustuin ihastuttavaan lapinkoiran pentuun. Kyselin tietenkin vähän pennun taustoja. Mistä lähtöisin? Minkä nimiset vanhemmat? Ja voi että mikä huippu yllätys! Pentu oli Erä-Peetun poika. Niin mahtavalta vaikuttava pentu. Toimelias, joka osasi kuitenkin rauhoittua ja ottaa kontaktia. Ulkoisesti oikea namupala. Tässä linkki koiranettiin Petäjämaan Nila eli Poju
Poju

2.5. Suunnitelmia tulevaa kesää ajatellen olen jonkin verran tehnyt. Isot lumikinokset ikkunan takana häiritsee ajatuksia kesästä.
-Piitu pitää rokotuttaa mahdollisimman pian. Rokotukset ovat voimassa 3.6 asti, mutta silloin on mejäkoe, johon toivottavasti päästään. Ja rokotuksissa 3 viikon varoaika.
-Ensi viikonloppuna lähden Mallan (ja ehkä Piitunkin, katsotaan alkaako juoksut pahimmoilleen) kanssa Kemiin henkilöhaku-kurssille.
-21.5 olisi toiveissa päästä Piitun kanssa Mejä (Metsäjälki eli verijälki) kokeeseen.
-3.-4.6 Mejäkokeeseen olen ilmoittanut Piitun. Saapa nähdä mahdutaanko mukaan.
-Mejän alkeita kasvateille sopivina ajankohtina.
-2.7 on Mejäkoe Torniossa. Nyt voisi olla jo Mallan vuoro.
-8.-9.7 lammaspaimennukseen Pelloon
-Heinäkuussa vielä toinenkin lammaspaimennus.
-Heinäkuussa olisi näyttelyt Kemissä
-Lisää mejä-kokeita?

Pennuilla on sujunut uusissa kodeissaan erinomaisesti. Huiput kodit ovat kyllä saaneet. Kasvatit-sivustolta pääsee nimeä klikkaamalla katsomaan lisää kuvia pennuista. Tässä jokaisesta yksi kuva. Kuvat ovat uusien omistajien ottamia:


Telle

Ropi

Kuura

Piitu-mummo täytti vappuna 7 vuotta. Virtaa löytyy, eikä ikä ole leikkisää muoriskaa hidastanut. Parhaassa iässäänhän tuon ikäinen lapinkoira on.


Piitu 7v.
22.4 Enää Telle on meillä. Sekin lähtee aamulla uuteen kotiinsa Jyväskylään. Tänään päivällä Ropi pääsi uuteen kotiinsa Alaveteliin, jossa sitä jo kovasti oltiin odotettu.

Viimeiset minun ottamat pentukuvat K-pentueesta:

Telle ja Ropi

Ropi
Ropi

Kuura


Telle
Telle


14.4 Pennut kasvavat vauhdilla. Ensi tiistaina lähtee Kuura (valkotassuinen narttu) uuteen kotiinsa Sodankylään.
Eläinlääkäri on tarkistanut pennut. Kaikki pennut olivat erinomaisessa kunnossa. Erityisen tarkkaan syynättiin ruokatorven ja mahan alue.
Pennut on sirutettu ja ne ovat saaneet viralliset nimetkin.
Karvakatraan Korvenkiertäjä eli Ropi on pentueen ainoa uros.
Karvakatraan Kuuransukka eli Kuura on valkotassuinen narttu.
Karvakatraan Kalliokielo eli Telle on tumma narttu.

Pennuille on tehty luonnetestit. Hyviä ja lupaavia pentuja ovat. Jokaisella omia persoonallisia piirteitä, olen tyytyväinen.

Luiden kaluaminen on pentujen mielipuuhaa.
Malla-emo ja Kuura. Malla imettää enää pari kertaa päivässä.


Kuura

Kaiken lihan syövät raakana. Naudan maha oli herkkua.
Telle ja Kuura
Kuura

Kuura
Telle


Telle
Ropi




Ropi




26.3 Pennut painavat reilusti yli 2kg. Huomenna toinen madotuskerta.

Kuvassa T-pentueen Peetu eli meidän Malluskan veli.
Karvakatraan Taamokas Para eli Peetu

24.3 Elämä voittaa ja pahin pettymyksen tunne alkaa mennä ohi. Kolme ihanaa pentua on vielä. Niiden kanssa on aloiteltu totuttelemaan ison koiran elämään. Pennuilla on välillä pannat kaulassa, jotta tottuisivat niihin. Ulkona terassilla pennut ovat käyneet tänään useamman kerran pissalla.

ruokailutuokio

tumma narttu

valkotassu-narttu

punaposki-uros

sisko ja veli päikkäreillä


23.3 Kun vastustaa, niin vastustaa oikein kunnolla. Ei tämä pentujen kasvattaminen ole aina kivaa. Niin tarkkaan suunnitellut ja kauan odotetut ihanat pennut täyttivät tänään 3,5 viikkoa. Kuten aikaisemmin olen monille maininnut, kauniilla "viiru" nartulla oli pientä ongelmaa maidon juomisen kanssa. Joskus nenästä tuli muutama tippa maitoa ja saattoi hetken kuulua rohinaa. Oksensi ekan kerran noin viikko sitten ja viime yönä puklasi myös.
Halusin tarkistuttaa pennun keuhkot ja kitalaen. Ne olivatkin kunnossa, samoin sydän. Mutta eläinlääkärin ruokatorvea ronskisti painaessa, pentu oksensi.
Seuraavaksi uudet tutkimukset. Varjoainekuvauksella selvitettiin onko ruokatorvi ja maha kunnossa. Ajattelin jo, että kärpäsestä tuli härkänen. Pentu kuitenkin oli aktiivisin ja liikkui parhaiten. Söi kiinteää ongelmitta. Kakkasi ja pissasi ihan normaalisti.
Tänään oli varjoainekuvaus. Alla on tämä kuva. Kuten huomaatte, varoaine ei mennyt mahaan asti. Ruokatorvessa laajentuma, jonne neste jäi. Ennuste huono. Päätin, että pentu lopetetaan. Kyllä teki niin pahaa katsoa, kun ihana söpö pentu sai ikiuni-piikin.
Miksi juuri tälle pennulle kävi näin? En tiedä. Suvuissa ei tälläista ole. Itseasiassa, en tiedä yhtään lapinkoiraa, jolla olisi tällainen vaiva. ( Muoks. Lappalaiskoirat ry:n terveystilastoista löytyi yksi saman diagnoosin saanut. Molemmilla sama isä). Eläinlääkärin mukaan erittäin harvinainen ja etenkin lapinkoirissa. Ikävä sattuma. Tottatosiaan.
Ja mie lähdin varmistamaan, että kaikki on kunnossa... Kyyneliltä ei ole vältytty.


 
Varjoainekuvaus. Ruokatorven laajentuma. Pentu 3,5 vk.


20.3  Pennut täyttivät jo 3 viikkoa. Kasvavat ja kehittyvät vauhdilla. Jauhelihaa ovat maistaneet jo. Pienin ja ketterin Viirupää juoksee lujaa ja seisoo tukevasti. Viirupää painaa 1350g, muut 100-150g enemmän. Muilla liikkuminen hatarampaa. Äänivalikoimaa pennut ovat treenailleet myös. Ulvontaa, haukkua, murinaa... ja osaavat vaatia, että heti herättyään pitää päästä pois pentuloovasta.

Mutta pieni huolikin on ollut. Yksi pennuista imee maitoa mielellään selällään maaten. Olen muutaman kerran nähnyt maitotipan syönnin jälkeen tämän pennun nenän vieressä. Oletin sen johtuneen tuosta syöntiasennosta, enkä yhtään huolestunut. Kitalaet ovat kaikilla pennuilla ok. No, perjantai-iltana tämä sama pentu oksensi. En tiedä liittyvätkö nuo asiat mitenkään toisiinsa, mutta tutkitutan pennun eläinlääkärillä, ennenkuin pentujen mahdolliset tulevat perheet tulevat niitä katsomaan.

Punaposki-uros. Nimeltään Ropi.

Tumma narttu.

Viirupää-narttu.

Valkotassu-narttu.


10.3 Pentujen painot kolmella jo yli kilon. Viirupää pienimpänä painaa 900g.
vas. Viirupää ja oik. valkotassu (nartut)

Punaposki-uros

Tumma narttu

 8.3 pentukuvia.
Punaposkiuros

punaposkiuros ei innostunut poseeraamaan
Tumma narttu


valkotassu-narttu

viirupää-narttu


3.3 Päivät ovat täyttyneet pentujen ihastelusta niin, etten ole saanut aikaiseksi päivittää blogiakaan.
Tosiaan, Malla synnytti 4 pentua 27.2 illalla. Yksi uros ja 3 narttua. Synnytys sujui hyvin ja aika nopeasti. Painoltaan pennut olivat pienehköjä, ainakin kun vertaa Piitun pentuihin. Pienin painoi vain 284g ja isoin 360g. Muutamassa päivässä painot ovat nousseet hurjasti ja pennut kasvavat nopeasti. Kaikille pennuille on hyvät kodit tiedossa.
Alla kuvia pennuista. Alempana tuoreimmat kuvat tältä päivältä.

Mallalla sujui heti alusta alkaen imetys hienosti
Ultrassa näkyi 2, joten 4 pentua oli kiva yllätys.
Mallan tassu ja pennun tassu. Kokoero on huima.
Piitu-mummo on innokas pentujen hoitaja. Ei kovin yleistä, että nartuilla on näin hyvät välit keskenään.


Narttu. Valkotassu.

Narttu. Tumma ja vahva.

Uros. Punaposki.

Narttu. Viirupää.

Uros ja Valkotassu.

Nartut. Oikealla Tumma, keskellä Valkotassu ja imemässä Viirupää, jolla myös valkoinen hännänpää.

Narttu. Valkotassu.

Narttu Viirupää.

Narttu Valkotassu ja Uros.

Tumma narttu on isoin pennuista.
Alla uros ja päällä ilmeisesti isoin narttu (Tumma).

Isot ja pienet karvaturrit samassa kuvassa.




20.2 Mallan vauvamasu pyöristyy kivasti. Pentuloova on laitettu valmiiksi. Vielä +/- viikko.
Vauvamasu, vuorokausia kuvassa 54.


Piitu kävi lauantaina Pellossa paimentamassa poroja. Edellisestä kerrasta on aikaa ja se näkyi epätasaisena työskentelynä. Kovasti Piitua kiinnosti pyöriä porojen jätöksissä tai heinissä. Ja kun komensin Piitua töihin, se kävi nopeasti siirtämässä porot ja taas jatkoi kiehnäämistä. Vähän sellainen on-off päivä Piitulla. Lauantain jälkimmäinen paimennuskerta sujui paremmin, mutta tiedän pystyvän vieläkin paljon parempaan.

12.2 Mallan uusintaultrassa näkyi 2 pentua. Aikaisemman ultran huoli sikiöveden vähyydestä oli turhaa, sillä nyt erottui 2 pentua niin lähellä toisiaan, että niitä luultiin yhdeksi isoksi. Toki olen toiveissa, että jossain olisi piilossa vielä 1-2 pentua. Tänään on tiineyden 47.vrk. Yleensä pennut syntyvät 60.-63. tiineysvuorokauden aikaan. Ei siis enää pitkästi odotusta jäljellä K-pentueen syntymään.

Mallan kanssa lenkkeillään ja treenataan lähes normaalisti. Agilityä ei enää tee ja isompien koirakavereiden kanssa ei pääse painimaan ja kisuamaan. Ruoka maistuuu. Annan Mallalle 2 kertaa päivässä kunnon satsit lihaa ja nappulaa. Sen lisäksi pientä namupalaa silloin tällöin. Painoa oli kertynyt 10 päivässä 3 kg! Painaa nyt 20,2 kg. HUI!! Eläinlääkärin mielestä painonnousu on normaali eikä Malla ole lihonut.
Karvakatraita lenkillä (Piitu ja Malla löysyvät ihanan tuoksun)


Karvakatraan E-pentue täytti 26.1 4-vuotta ja T-pentue 7.2 3-vuotta. Alla muutama kuva synttärisankareista.
Jeri

Jeri

Halti

Tilda

Halti



31.1 Huonoja uutisia. Käytin Mallan ultrassa. Vaikka astutus sujui hienosti, ultrassa näkyi varmuudella vain yksi pentu. Sillä oli eläinlääkärin mielestä hiukan liian vähän sikiövettä. Kahden viikon kuluttua on uusintaultra. Sitten tiedetään taas vähän enemmän.
Olenhan mie pettynyt ja varmaan moni muukin, sillä pentukyselyitä on tullut runsaasti.

17.1 Mallan tiineysultra on vasta 31.1. Siihen saakka pitää odottaa tietoa, onko astutus onnistunut. Lupaavalta vaikuttaa. Mallalla on ollut aamupahoinvointia. Olen lisännyt ruokailukertoja, jotta huono olo helpottaisi.

Raikkaat pakkaskelit, jolloin ei tuule, ovat parhaita ulkoiluilmoja lapinkoirille. Kuvissa Piitu ja Malla viikonloppuna kävelylenkillä.


Malluska

Piituska

5.1 Pakkaspäivän iloksi agilitya ja tokoa hallilla.
edessä Malla, takana Piitu

4.1 Päivittelin uudempia kuvia muutamille kasvateille. Kuvat ovat omistajien ottamia.
Jeri (Ealas)

Jami (Etto Veleho)
Peetu (Taamokas Para)


Joiku (Taajokas)

Halti (Taidokas Taikatuuli)
Pihka (Talventuiverrus)


1.1. Kaikkea hyvää teille vuodelle 2017!
Meillä vuosi vaihtui lapsen syntymäpäiviä viettäen ja ilotulituksia katsellen.
Piitu ja Malla eivät juuri vuoden vaihtumista huomanneet. Sama meno jatkui kuin aina ennenkin. Ihmettelivät vain kun emme päästäneet niitä aina pihalle kun halusivat. Vaikka naapureiden raketit eivät niitä hetkauta, en ota riskiä että juoksisivat vahingossa liian lähelle omalla pihalla ammuttuja raketteja. Omien rakettien ampumisen ajan Piitu ja Malla joutuivat olemaan sisällä vaikka sitä protestoivatkin uikuttamalla sisällä oven takana.
Toivottavasti laukausvarmuus pysyy jatkossakin ja periytyisi Mallan pennuillekin.

Tammikuun lopussa käytän Mallan ultrassa. Toivottavasti pikku-Malloja ja pikku-Aslakkeja olisi tulossa.
Yhdistelmästä tarkemmin katso Pentuja-kohdasta.

Uuden vuoden ilta. Piitu ja Malla tahtovat ulos.

Raketit paukkuu ja koirat peuhaavat.